Qvidja / Kuitia

Qvidjan tilan jännittävä historia ulottuu seitsemälle vuosisadalle. Sen vaiheet Flemingien puolustuslinnasta moderniksi kestävän maatalouden kokeilutilaksi hakevat veroistaan Suomessa. 

Luonnonkivestä muurattu Suomen vanhin kartanolinna oli Flemingin suvun rakennusprojekti, jonka tarkoituksena oli suojella uomen rannikkoa

Linnan arkkitehtuuri

Linna ja sitä ympäröivät tilan rakennukset muodostavat yli 30 rakennuksen kompleksin.

Qvidjan tilan nykyisyys

Cargotecin suuromistaja Ilkka Herlin osti puolisonsa Saara Kankaanrinnan kanssa Qvidjan tilan vuonna 2014.

Paraisten kaupungin Lemlahdensaaren poh-joisosassa sijaitseva Qvidjan (suom. Kuitian) kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim Fleming oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa Maunu Tavast.

 

 

Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 metriä merestä, Pito sund -salmesta. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin juutit purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös puolustuksellinen tarkoitus. 

Qvidja on kolmikerroksinen luonnonkivistä muu-rattu rakennus. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming. Nykyisen ulkomuotonsa linna sai 1770-luvulla, kun Qvidjan omistajana vaikutti apteekkari Lars Henrik von Mell.

Tilan uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva päärakennus, on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Kartano on ollut jatkuvasti asuttuna, ja se oli af Heurlin -suvun omistuksessa 1800-luvulta 2010-luvulle. Viimeksi kartanon omistajana oli agronomi ja maatalous-yrittäjä Anders af Heurlin. Maatilalla on yhteensä 250 hehtaaria viljelysmaata.

Tilan historia jatkuu elävänä maatilana. Se hankittiin pilot­ti­ti­laksi, jolla voitaisiin kokeilla ravin­teita kier­rät­tävää, Itämerta kuor­mit­ta­ma­tonta ja hiiltä ja muita päästöjä sitovaa maan­vil­jelyä. Hankkeet tilalla herättävät maailmanlaajui-sta huomiota

 

Paljon nähneestä, yli puoli vuosi­tu­hatta paikallaan seis­seestä linnasta tulee kestävän ja nyky­ai­kaisen maa- ja metsä­ta­louden symboli.

 

Tilan päätuote on biome­taani, jota valmis­tetaan uusissa ener­gia­tuo­tan­to­lai­tok­sissa. Tilan lämpö, sähkö, lannoitteet ja liiken­ne­polt­toaine saadaan omasta bioener­giasta.

 

Qvidjassa luodaan tilaa mahdol­li­simman suurelle elon­kir­jolle maan päällä ja alla. Kaikki siellä tehdään luonnon moni­muo­toi­suutta vaalien.

 
© Qvidja Events ry.
9.-11.8.2019

Kuitiantie 337 |  Qvidjavägen 337  

21630 Lielahti - Lielax   |  Parainen - Pargas qvidjaeventsry@gmail.com  

Tel. +358 40 706 7507

Qvidja Events ry:n hallitus 2019

Katja Kerke

Sunniva Fagerlund

Dick Holmström

Petri Haapasalo

Ilkka Herlin

Essi Luttinen, pj.

Taiteellinen johtaja: Essi Luttinen

Tuottaja: Aliisa Lehtonen

website design: Essi Luttinen
www.essiluttinen.com

Qvidja Events rf:s styrelse 2019

Katja Kerke

Sunniva Fagerlund

Dick Holmström

Petri Haapasalo

Ilkka Herlin

Essi Luttinen, ordf.

Konatnärlig ledare: Essi Luttinen

Producent: Aliisa Lehtonen