Qvidja / Kuitia
Qvidjan tilan jännittävä historia ulottuu seitsemälle vuosisadalle. Sen vaiheet Flemingien puolustuslinnasta moderniksi kestävän maatalouden kokeilutilaksi hakevat veroistaan Suomessa.
Luonnonkivestä muurattu Suomen vanhin kartanolinna oli Flemingin suvun rakennusprojekti, jonka tarkoituksena oli suojella uomen rannikkoa
Linnan arkkitehtuuri
Linna ja sitä ympäröivät tilan rakennukset muodostavat yli 30 rakennuksen kompleksin.
Qvidjan tilan nykyisyys
Cargotecin suuromistaja Ilkka Herlin osti puolisonsa Saara Kankaanrinnan kanssa Qvidjan tilan vuonna 2014.
Paraisten kaupungin Lemlahdensaaren poh-joisosassa sijaitseva Qvidjan (suom. Kuitian) kivilinna on vanhin Suomessa säilynyt kartano. Sen rakentamisen pani alulle valtaneuvos Joachim Fleming oletettavasti 1480-luvulla. Jo aiemmin Kuitia mainitaan asuttuna kartanona 1400-luvun alussa. Sen varhaisin tunnettu omistaja oli Turun piispa Maunu Tavast.
Maantieteellisesti Kuitia sijaitsee 400 metriä merestä, Pito sund -salmesta. Kivilinna rakennettiin niinä levottomina aikoina, jolloin juutit purjehtivat ja ryöstivät Suomen rannikkoa. Sillä on varmasti ollut myös puolustuksellinen tarkoitus.
Qvidja on kolmikerroksinen luonnonkivistä muu-rattu rakennus. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos Erik Fleming. Nykyisen ulkomuotonsa linna sai 1770-luvulla, kun Qvidjan omistajana vaikutti apteekkari Lars Henrik von Mell.
Tilan uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva päärakennus, on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Kartano on ollut jatkuvasti asuttuna, ja se oli af Heurlin -suvun omistuksessa 1800-luvulta 2010-luvulle. Viimeksi kartanon omistajana oli agronomi ja maatalous-yrittäjä Anders af Heurlin. Maatilalla on yhteensä 250 hehtaaria viljelysmaata.
Tilan historia jatkuu elävänä maatilana. Se hankittiin pilottitilaksi, jolla voitaisiin kokeilla ravinteita kierrättävää, Itämerta kuormittamatonta ja hiiltä ja muita päästöjä sitovaa maanviljelyä. Hankkeet tilalla herättävät maailmanlaajui-sta huomiota
Paljon nähneestä, yli puoli vuosituhatta paikallaan seisseestä linnasta tulee kestävän ja nykyaikaisen maa- ja metsätalouden symboli.
Tilan päätuote on biometaani, jota valmistetaan uusissa energiatuotantolaitoksissa. Tilan lämpö, sähkö, lannoitteet ja liikennepolttoaine saadaan omasta bioenergiasta.
Qvidjassa luodaan tilaa mahdollisimman suurelle elonkirjolle maan päällä ja alla. Kaikki siellä tehdään luonnon monimuotoisuutta vaalien.
